Iitin pitäjässä on Märkjärvi. Sen rannalla jossain pitäisi tiekartan mukaan löytyä kalliomaalauksia. Niin infotaulun kartta kertoi. Ajelimme Märkjärventietä ja kävelimme Märkjärvenpolulla. Missään ei näkynyt mainintaa kalliomaalauksista.
No emme jääneet suremaan. Polun varrella oli maukkaita ja lihavia mustikoita ja puolukoita runsaasti. Niitä napsimme ja nautimme sekä ihailimme maisemia ja paikallisia nähtävyyksiä. Katajan marjojakin oli. Poimin muutaman mukaan – josko niistä saisi mausteita joulupöytään?
No emme jääneet suremaan. Polun varrella oli maukkaita ja lihavia mustikoita ja puolukoita runsaasti. Niitä napsimme ja nautimme sekä ihailimme maisemia ja paikallisia nähtävyyksiä. Katajan marjojakin oli. Poimin muutaman mukaan – josko niistä saisi mausteita joulupöytään?
Jatkoimme matkaa määränpäänä jokin Hiidensaari ja Hiidenvuori. Soratietä ja lopulta kehnoa, märkää kylätietä ajettuamme päädyimme Hiidensaaren niemekkeen kärkeen, missä kävelimme metsittyneellä mäellä ja katselimme Pyhäjärvelle avautuvaa näkymää.
Kotvasen kuluttua ajoimme takaisin ja valitsimme toisen tien, joka johti Hiidenvuoren pysäköintialueelle. Jätimme auton ja lähdimme kävelemään. Ihmettelimme jyhkeää kalliota ja pohdimme, miten sinne laelle pääsisi. Pian tulimme mutkaan, jossa alkoivat uuden näköiset puuportaat. Niitä kapusimme ylös korkealle kalliolle. Sieltä oli ihastuttavat näkymät kolmeen suuntaan Pyhäjärven selälle.
Kotiin palatessamme ihailimme metsä- ja kylämaisemia – erityisesti kellanvärisiksi tuleentuneita viljapeltoja.


Jyhkeä kallioseinämä.
Luontopolun portaat.
Näkymä Pyhäjärvelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti