Perheen vanhoista kätköistä löysin kerran postikortin, jolla Lydia Löfving oli 1921 onnitellut isoäitiäni, Helmi Kettulaa hänen kihlauksensa johdosta seuraavin kaunein sanoin.
Helmi! Helmi! Onnea Kihlauksesi johdosta!
- Kaksinpa liitävät kotkatkin, sinitaivas lentonsa määrää.
- Kaksinpa kulkevat ihmislapsetkin. Kohtalo heidän onnensa säätää. Lapsuustoverisi Lydia Löfving.
Kuka Lydia oli?
SSHY:n ym. tietokantojen avulla selvitin, että kyseessä saattoi olla joko Fanny Lydia tai Lydia Löfving. Edellinen Lydia oli syntynyt 1900, mutta hänen tietonsa "häviävät" eli lisätietoja ei löytynyt. Jälkimmäinen Lydia taas oli syntynyt 1890 ja muuttanut 1900-luvun alussa vanhempiensa mukana Helsinkiin. Jo ennen muuttoa perheen sukunimi oli vaihtunut ensin Lehdeksi ja myöhemmin Lehtiseksi.
Tuohon aikaan Helsinkiin muutti paljon väkeä, minkä takia tietojen hakuun tuli "tenkka poo". Niin ollen postikortti unohtui muiden kiireiden vuoksi useaksi vuodeksi ja asia pitemmälti selvittämättä.
Historiatietoja jälleen selatessa havaitsin, että Hollolan pitäjän Tennilän ja Voistion kylissä on aikanaan asunut monia Löfving- tai Löwing-nimisiä henkilöitä kuten Voistion kylän "Köykän veroratsutilan omistaja Magnus Löfving (k. 1731; pso Catharina Krook k. 1769)".
Magnuksen poika Rudolf Johan (1710-1784) mainitaan "kamarikirjuriksi ja kunink. kamreeriksi ja komissaariksi".
Rudolfin avioton poika ehkä oli räätäliksi mainittu Jakob Wingelöf l. Löf l. Löfving (1725-1804; pso Anna Juhontr 1733-1799), joka saattoi olla Lydian esivanhempi.
Lydian sukuhaarassa näkyy useassa polvessa räätäleitä, mm. Gabriel Löfving (1773-1833) ja tämän poika Johan Löfving (1809-1868).
Koska olen ollut työssä Tohmajärvellä, niin siellä vaikuttanut edellä mainitun Rudolf Johanin veli Axel (1716-1771) vaikutti myös kiintoisalta. Hänen jälkeläisiään kun olivat mm. Kiteellä ja Tohmajärvellä pappina toiminut Pehr Magnus Löfving (1785-1862) sekä sarjakuvapiirtäjänä ansioitunut Hjalmar Edvard Löfving (1896-1968).
Niin tai näin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti